Kemijoen moottoritiesilta ja sen pyörätie avattiin liikenteelle syksyllä 2009. Lopullisesti moottoritie koko välille Keminmaasta Kemin halki Simon rajalle valmistui lokakuussa 2010.
Ossauskosken ja Taivalkosken voimaloitten reitti
Ossauskosken voimalan tiellä ei saa pysähtyä, kyltin mukaan kielto ei koske Kemijoki Oy:n ajoneuvoja. Alla Ossauskosken voimalan allas.
Kemijoen Itäpuolentie Ossauksentien kohdalla, Kemiin on 64 kilometriä ja Rovaniemelle 59 kilometriä.
Virallinen pyöräreitti kulkee Liimatan kylän kautta, mutta 926-tiellä voi hyvin pyöräillä vähäisen liikenteen vuoksi.
Tervolan koristeellisen komea puukirkko.
Tervolan vanha kirkko, takana näkyy yläkuvan uudempi kirkko.
Kemijoen ylittävä silta Tervolassa. Pyöräilyreitti vaihtuu tässä kohtaa joen länsipuolelle.
Tervolan silta on lähes puolen kilometrin pituinen, 494 metriä, valmistui 1975. Suomen kymmenenneksi pisin silta.
Tervolan silta on lähes puolen kilometrin pituinen, 494 metriä, valmistui 1975. Suomen kymmenenneksi pisin silta.
Nelostieltä Tervolaan ajettaessa kuljetaan rautatien alikulusta.
Tervolasta Kemiin vievä kylätie valmistui 1820-luvulla. Rovaniemi-Tervola-tien rakentaminen aloitettiin 1834. 110 virstaa pitkä tie valmistui vuonna 1840. Tietä viimeisteltiin vielä 1842.
Tervolasta Kemiin vievä kylätie valmistui 1820-luvulla. Rovaniemi-Tervola-tien rakentaminen aloitettiin 1834. 110 virstaa pitkä tie valmistui vuonna 1840. Tietä viimeisteltiin vielä 1842.
Tervolan keskustan länsipuolen vuonna 2008 valmistunut pyörätie etelään alkaa tästä.
Valtava Kemijoki on lähimmillään Länsipuolentietä vain muutaman metrin päässä. Kemijoki on Suomen suurin joki, sen keskileveys on Rovaniemen ja Kemin välillä peräti 570 metriä.
On heinäkuu. Vuorokauden jokaisena 24 tuntina voi pyöräillä, valoa riittää yölläkin. Kemissä järjestetään joka kesä pyöräkilpailu Kemijoen reitillä Taivalkosken voimalaitokselle saakka, jonka jälkeen vaihdetaan joen toiselle puolelle ja käännytään takaisin Kemiin. Kyltti osoittaa pyöräkilpailun pohjoisimman pisteen Kemijoen länsipuolella. Alla kuvia Taivalkosken voimalasta.
Kemijoen pyöräilyreittejä
Kävely- ja pyöräilyväylänä toimiva silta yhdistää Sotisaaren ja Kuivanuoron saaret Kemin pohjoisosassa. Silta sijaitsee lähellä Kemijokea, lounaassa on Kuivanuoro ja Leukalantie, koillisessa Sotisaari ja Myllyniementien pohjoisosan polku.
Ajokannen lankut ovat pitkittäin sillan resonanssin vaimentamiseksi.
Kuva sillan Sotisaaren päästä.
Ajokannen lankut ovat pitkittäin sillan resonanssin vaimentamiseksi.
Kuva sillan Sotisaaren päästä.
Silta Kuivanuoron saaresta katsottuna.
Isohaaran voimalan tie oli vuoteen 1975 ainoa tapa ylittää Kemijoki. Uuden sillan valmistuttua voimalan länsipuolelle puolet voimalan tien leveydestä varattiin kevyelle liikenteelle ja autolla pääsee vuorotellen kumpaankin suuntaan. Kuva on Kemistä, kunnanraja on hieman ennen takana näkyvää voimalaa, joka on Keminmaan puolella.
Taivalkosken voimalan tukkien uittokouru.
Kemijoen kevyen liikenteen silta valmistui syksyllä 2009, moottoritiesillan kupeeseen.
Keminmaassa Pörhölänkankaan ja Torniontien (921) välinen 2 kilometriä pitkä tieosuus levennetään kaksikaistaiseksi. Lisäksi välille rakennetaan pyörätien jatko Pörhölänkankaalta, jonka tiepohja näkyy vasemmalla. Tietyö valmistui heinäkuussa 2012 (kuva ylhäällä), vasen kuva heinäkuulta 2011.
Pörhöläntien leventämisessä lasketaan uutta maa-ainesta (soraa ja mursketta) kasoiksi, joista tehdään uusi tiepohja.
Törmän kylän kyltti, Kemijoen länsirannalla.
Ilmolan kylässä ei ole enää koulua. Kemijoen itäpuolella on Ilmolan ja Maulan kylät, joista pohjoiseen on Taivalkosken voimalaitos.
Kemijoen itäpuolen pyörätie jatkuu Hirmulantien risteykseen asti. Hirmulantie ja Tuhkatörmäntie ovat 926-tien asvaltoituja rinnakkaisteitä, joita kannattaa käyttää Tervolaan päin pyöräillessään.
Kemin Oklaholmankatu on nimetty Yhdysvaltain Oklahoman osavaltion mukaan. Kadunnimessä on kuitenkin ylimääräinen L, joka selittynee foneettisesti: amerikanenglannin tavu hou on korvattu tavulla hol. Diftongi ou esiintyy molemmissa kielissä, mutta ehkä se ei jälkitavuissa ole suomessa yhtä luonnollinen. Pohjoispohjanmaan murteissa u- ja y-loppuiset diftongit ovat kyllä mahdollisia myös jälkitavuissa. Luontevin kadunnimi olisi kirjoitusasun mukainen Oklahomankatu.
Keskiaikainen kivikirkko
Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko, Kemin 1520-luvulla valmistunut Pyhän Mikaelin kirkko sijaitsee Kemijoen länsirannalla, Keminmaan keskustaajamasta muutaman kilometrin pohjoiseen.